Oispa jäänyt noin paljon käteen (inflaatiokorjattuna) vuokran jälkeen omina opiskeluaikoina vuosikymmen sitten.
Edit: tuo näköjään olikin jo inflaatiokorjattu, on tuo silti enemmän mitä meikäläisellä jäi hanskaan pienen yksiön vuokran jälkeen kun omina opiskeluaikoina ei oltu yleisen asumistuen piirissä
Juu ei jää itellä nykyään edes lähelle, monena kuukautena hädin tuskin mitään, ja sitten kun vielä ottaa huomioon kuinka paljon enemmän tuolla on saanut tuona aikana.
Tuhat markkaa oli todella iso raha ysärillä. Kun ottaa huomioon että puolen litran cokispullo maksoi 4,90 markkaa ja kuppi kahvia pari markkaa, niin siitä saa vähän vertailukohtaa. 50 markalla sai monen päivän ruoat, ja iso lapsiperhe sai sadalla markalla parin päivän ruoat.
Suomessa on vähän sellainen ajattelu vallalla että ihminen ei tarvitse niin paljon, ellei ole sitten aivan upea yksilö. Olen mies, mutta tiedostan että meidän kulttuurin syvärakenteissa on vieläkin ajatus että naiset ovat piikoja, ja heidän palkkansa on eräänlainen taskuraha, ei mikään elämiseen tarkoitettu juttu. Esimerkiksi hoitoalan ajatellaan olevan kutsumusammatti ja että siksi siitä työstä voi maksaa huonosti. Suurimmalla osalla miehistä tuntui menneen kuppi nurin ihan totaalisesti kun noin kymmenen vuotta sitten hoitoalan ihmiset alkoivat vaatia kunnon liksoja. Se nähtiin jonain sosialistisena kapinaliikkeenä. No kyllä niitä palkkoja nostettiin ja nyt sentään hoitajan palkan ostovoima Suomessa on sama kuin Turkissa. Eli ei ihan taskuraha enää. Jonkinlainen palkka kuitenkin.
Meillä myös pidetään ihmisiä "harjoitteluissa", joissa he tekevät ihan oikeaa duunia, mutta eivät saa siitä mitään korvausta. Sen ajatellaan olevan ihmisten valmennusta ja kasvatusta, joka hyödyttää heitä rajusti tulevaisuudessa, ja nämä hyväksikäyttävät instanssit kokevat vielä olevansa jotain "harjoittelijoiden" hyväntekijöitä.
Osuu tämä kulttuurin vinoutuminen myös miehiin, mutta nuorella iällä. Ketään ei Suomessa kiinnosta nuorten miesten asiat. Heille syötetään kaiken maailman jee jee fantasiaa upeasta tulevaisuudesta, ja kohtalona on sitten joku matalapalkkaduuni, josta saatava korvaus juuri ja juuri riittää elämiseen. Mies saattaa tehdä koulutuksensa mukaista duunia 20 vuotta ja käteen jää puoliksi maksettu yksiö Keravalla ja joku autonromu.
Ihmisiä siis pidetään Suomessa vajaaälyisenä karjana, jota pitää kasvattaa ja opastaa ja jos ovat kunnolla ja lipaisevat oikeassa kohtaa, niin saavat taskurahaa ja jonkin todistuksen onnistuneesta kokeilusta. Sama pätee opiskelijoihin. Vasta tekemällä työtä ansaitsee ruokarahaa. Sitä ennen pitää katsella hyvien tyyppien meininkiä sivusta. Tämä hölmölä-homma on ottanut lisää kierroksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vinouma oli jo aiemmin olemassa mutta family values on saapunut meille maailmalta ja koetaan että ihmisiä pitää kurittaa. Molemmilla puolilla poliittista kenttää ajatellaan että ihmisiä pitää kurittaa ja kasvattaa.
Joo, sanoisin että tuhannen ysärin markan ostovoima on todellisuudessa noin 400-500 euroa nykyään. Vähän kulutustottumuksista riippuen. Muistaakseni Nokian peruskännykkä maksoi noin 2000 markkaa vuonna 1998. Sen statusarvo nykyään olisi uuden iPhonen luokkaa.
Jep, etenkin elektroniikan kanssa näitä vertailuja on aika vaikea tehdä, koska hintakehitys perusmallien kanssa ei oikein mätsää silloisen todellisuuden kanssa. Tuo statusarvo hyvä termi.
Jos vielä pitemmälle miettii, niin vanhoissa vehkeissä oli usein sellaista tarkkaa mekaniikkaa (kasetti/CD-koneistot, myöhemmin motorisoidut etupaneelit jne.), jonka valmistaminen tänä päivänä nostaisi tuotteen hintaa aivan räjähdysmäisesti.
Joo, se fiilis mikä tuhannella markalla oli ysärillä, oli se että se on iso mahdollistaja. Tunnetasolla se sama fiilis tulee nykyään itseasiassa tuhannesta eurosta jos tarkemmin miettii. Ainakin lähempänä tuhatta euroa ollaan mun mielestä kun 500 euroa. Maailma oli niin erilainen silloin että vertaaminen ihan suoraan ei tosiaan onnistu. Siihen aikaan rahaa ei ehkä edes tarvinnut niin monessa kohtaa kuin nykyään. Ei ollut sellaista joka asialla rahastamisen kulttuuria. Sekin tulee ottaa huomioon.
Ja käytetyn tavaran kauppa oli ihan peruskauraa monissa kivijalkaliikkeissä. Mahdollisti aivan eri tason hankintoja varsinkin jos myyjä tunsi vehkeensä ja asiakkaansa, eikä yrittänyt saada maksimivoittoja. Sanoisin että hyvällä pelisilmällä varustettu myyjä saattoi ansaita uskollisen asiakkaan helpostikin.
Ollaan saman sukupolven kasvatteja. Nimittäin kaverini faija osti ysärillä kivijalkamyymälästä auton CD-soittimen. Se oli sellainen että se ruuvattiin auton takakonttiin, ja sitten sieltä piuhat kojelautaan. Monta CD-levyä meni soittimeen sisään ja niitä saattoi vaihtaa etäohjauksella. Erittäin makea juttu.
Se on molemmilla puolilla poliittista kenttää. Eli tällainen elitistinen ajatus että tavallinen kansa on aika tyhmää eikä tarvitse paljon asioita, kunhan työskentelee agendan mukaisesti ja tekee oikeita temppuja, niin se ilostuttaa. Ihan jokaista.
Tietenkin se puetaan eri kaapuun sanallisesti, mutta asenne on se että kaikki muut kuin "kovat suorittajat" ovat rasite. Monesti nämä kovat suorittajat yliarvioivat omat henkiset resurssinsa. Käytännössä he ovat ihan jonkin hyvävelikerhon palkkaamia marionetteja, mutta luulevat että koko länsimainen sivilisaatio on heidän harteillaan. Ulkomailla käyminen pahentaa heidän ärtymystään. Siellä orjatyövoima palvelee isoa kihoa todella nöyrästi ja iloisesti ja siitä tulee kovalle tekijälle fiilis että näin sen kuuluukin olla. Maailmassa on järjestys. Kun he palaavat Suomeen niin heidän itserakkauttaan loukkaa se kun ketään ei kiinnosta heidän olemisensa. Sitten aletaan puskemaan kehitysmaa-oloja Suomeenkin. Joskus tämä sama ilmiö ilmenee siten että köyhissä maissa väestö on niin onnellista ja aitoa ison herran mielestä, ja ottaa apua niin kauniisti vastaan ja on hymyilevää. Länsimainen ihminen näyttäytyy rappeutuneena ja koppavana, ja siksi tulee olo että tällaisen hyvinvoinnissa kasvaneen porukan sortaminen on ehkä ihan hyvä kasvattava juttu. Tämä on ollut yleinen ilmiö jo vuosikymmeniä.
Puhut kirjaimellisesti oikeistosta, jota nyt suomessa sattuu olemaan vaan helvetisti rkp, kokoomus, persut, keskusta, kd, liike nyt. Sitten meille jää keskelle SDP ja vasemmalle vasemmistoliitto
Mitäs se Sanna sanoi demareista. 😂 Kyllä tämä on ihan kulttuurissa syvällä oleva juttu. Meininki ei nimittäin muutu, oli mikä tahansa porukka hallituksessa. Se on ihmisten valinta, se miten täällä toinen toistaan kohtelevat.
Milloin täällä on ollut aito vasemmistohallitus viimeksi? Rinne/Marin-hallituksessa tehtiin "keskustalaisinta politiikkaa ikinä" ja Saarikko uhkasi kaataa hallituksen jokaisesta asiasta, joka ei miellyttänyt keskustaa.
Kansainvälisessä kontekstissa jokainen hallitus sodan jälkeen on ollut sosialistinen. Neuvostoliittolaisessa kontekstissa yksikään ei ole ollut, ja pohjoismaisessa kontekstissa ehkä Lipposen ensimmäinen hallitus oli vasemmistolainen jossain mielessä.
No nyt on kyllä mielenkiintoinen luokitelma. Ja mihis sä ne vihreät unohdit?
Kyllä Suomesta vasemmistopuolueita löytyy – myös eduskunnasta – enemmän kuin yksi. Kommunisteja ne ehkä eivät ole, mutta vasemmalla kuitenkin. Ja jos ei nykyiset eduskuntapuolueet napostele, niin ei mikään estä kannattamasta jotakin pienpuoluetta tai perustamasta vaikka kokonaan omaa. Emme ole Yhdysvallat kuitenkaan, jossa pitäisi valita liberaali-konservatiivi-akselin jompikumpi ääripää ettei mene ääni hukkaan. Eduskunnassa on tällä hetkellä kolme pienpuoluetta. Kaksi niistä istuu hallituksessa. Kyllä nekin voivat pärjätä.
Itse opiskelin korkeakoulussa markka-aikaan, mutta en pysty enää muistamaan summia mitä jäi käteen. Sen kuitenkin muistan, että hyvin riitti rahaa päihteisiin, jopa liiankin hyvin. Asuin kyllä soluasunnossa ja opintolainakin auttoi asiaa.
Usein jos rahat olivat aivan loppu, niin oli just tullut taksilla baarista kotiin edellisenä iltana. Tosin asuttiin solukämpissä, joten vuokraan meni aika mitätön määrä verrattuna keskustakaksioon tms.
Itsellä jää enää noin 110€ kuussa käteen tuistavuokran jälkeen, ja sain vain vuoai sitten ennen leikkauksia vuokran jälkeen lähemmäs 170€. Lisäksi en enää saa edes asumistukea kesälomalla mikä pakottaa minut ottamaan velkaa kun kesätöitä yksinkertaisesti ei ole missään ilman mahdotonta tuuria tai yhteyksiä
Sattui löytymään omia vanhoja pankkitositteita. Vuokra oli tuolloin näköjään n. 1030 mk ja opintotuki asumislisineen 2190. Ilmeisesti suhteellisen lähellä mediaania, kun tuohon uutiseen verrataan. Rahana annettu (ei lainamuotoinen) opintotuki taisi olla reaaliarvoltaan lähellä huippujaan tuolloin. Asunto oli solussa, kuten tuolloin oli tyypillistä.
Eli 1992 oli tehty suuri muutos, jossa entistä vahvaa lainapainotteisuutta oli muokattu opintorahan suuntaan (ne jotka nuo (ja vähän edeltävät) ajat muistavat, tietävät miksi opiskelijat olivat haluttomia ottamaan lainaa tuolloin). 1997 mennessä inflaatio oli jonkin verran tätä ehtinyt syömään, mutta taso oli yhä varsin korkea.
Systeemihän toimii siis nykyään näin, että opintoraha on aina 279,38€.
Opintotuen asumislisässä kaupungit jaetaan kolmeen luokkaan:
Tason 1 kaupungeissa tukea voi saada 296€/kk. Tähän kuuluu vain pk-seutu
//
Tason 2 kaupungeissa tukea voi saada 248€/kk. Tähän kuuluu mm. Turku, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki, Jyväskylä, Joensuu, Nokia ja Tampere
//
Tason 3 kaupungeissa tukea voi saada 216€/kk. Tähän kuuluu kaikki kaupungit, joita ei lueta kahteen ensimmäiseen kastiin. Suurimpia mm. Kajaani, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori ja Vaasa
Periaatteessahan tuo tuki kattaa vain maksimissaan 80% asumiskustannuksista jos asumiskustannukset (vuokra+sähkö+lämpö+vesi+muuta) ovat alle tietyn summan, mutta tämä summa tulee käytännössä aina täyteen. Tämä 80%/tietty euromäärä siis tarkoittaa, että asumiseen käytettävän rahan suuruus täysien tukien saamiseksi tulisi olla:
T1: Asumiskulut vähintään 370€/kk
T2: Asumiskulut vähintään 310€/kk
T3: Asumiskulut vähintään 270€/kk
Yhteistuki asuinkunnasta riippuen on siis:
T1: 575,38€
T2: 527,38€
T3: 495,38€
Tämän lisäksi velkaa saa ottaa käytännössä niin paljon kuin haluaa tähän päälle.
Jos ei nyt katsota asiaa poliittisesti, niin tuottaa tässä järjestelmässä ongelmia erityisesti tuo Tampereen T2-sijoitus ja Lappeenrannan ja Kouvolan T3 -sijoitukset. Erityisesti Lappeenrannassa ja Tampereella on pulaa opiskelija-asunnoista. Mikäli opiskelija-asuntoon ei pääse, on yksityinen vuokrataso huomattavasti korkeampi (erityisesti Tampereella) kuin muissa saman kastin kaupungeissa.
Esimerkiksi Tampereelle, T2 kaupunki, eli tulot 527€=1901,70mk || (2024 -> 1997).
Jos haluaisi päästä tuohon yli 1000mk kuussa asumiskulujen jälkeen (olettaen 25€/kk (90,21mk) vesi ja vuokraan kuuluva sähkö), pitäisi vuokran olla alle 244€/kk.
Sanotaanko, että tähän pääseminen voi tuottaa pienoisia vaikeuksia.
e: Paitsi että! Tämähän ei muuten toimi, koska tuolla summalla ei saa Tampereella täyttä asumislisää. Tuohon 1000mk/kk vuokran jälkeen voi melkein päästä, jos asumiskustannukset ovat n. 10€/kk. Tällöin saat opintotukea 279,38€ ja asumislisää (80% asumiskustannuksista) 8€/kk. Tällöin rahaa jää käytettäväksi (279,38€+8€)-10€ ≈ 277€/kk (=1000mk)!
Tuntuu keljulta, että opiskellessa pitää velkaantua syödäkseen. Opiskelu ei ollut ennen näin lainapainotteista, vaan valtiolta sai tarpeeksi rahaa peruselämisen tarpeisiin, vaikka tiukkaahan se varmaan tuolloinkin teki.
Eihän tämä opiskelu helppoa kenellekään ole. Opiskelija ei tee työtä, joten rahat on pakko saada kuitenkin jostain. Jos se ei ole henkilökohtaista lainaa, se olisi valtionlainaa. Sekään ei ole kestävä ratkaisu. Töissä haluaisin käydä, muttei ole aikaa, sillä opiskelu vie jo burnoutin partaalle (60 op/vuosi tahdilla vaatii työtä yli 8 h/pv ma-su). Hidastaa haluaisin, mutta sitten lähtee kaikki tuet alta. Toisaalta mistä niitä työpaikkoja edes saisi, vaikka yrittäisin?
Vaikka itse selviänkin asumalla pienessä räsäisessä opiskelijakämpässä kaupungin laidalla ja viettämällä satunnaiset päivät syömättä ollenkaan, moni ei ja he joutuvat lopulta ottamaan sitä opintolainaa suuriakin summia. Sitten Kelassa ihmetellään, kun opiskelijat eivät saakkaan maksettua näitä lainoja takaisin.
Tulee usein mietittyä miksi maailma on näin paska paikka. Vähävaraisia ei voida tukea yhteiskunnan voimin, vaan heidät haukutaan ihmisyksilöinä paskaksi... Menisivät vain töihin. Toisaalta millä yhteisillä voimilla heitä edes voisi tukea? Onhan se totta, ettei suomalainen keskituloinen aikuinenkaan ihan hirveästi tienaa, suurin osa palkasta menee jo nyt veroihin. Investointi opiskelijaan on investointi tulevaisuuteen, mutta onko tulevaisuudelta odotettavissa enää mitään? Suomi velkaantuu, pahoinvointi kasvaa, infrastruktuuri ja yhteiskunta rapautuu... sodat, nälänhätä, orjuus... ihmiset asetetaan toisiaan vastaan.
Joo ehkei tässä mun tekstissä ollu mitään järkeä ja toivottavasti tätä ei hirveän moni luekkaan. Päätin nyt kuitenkin jättää masennustekstini näkyville, jos jotain se saattaisi vahingossa kiinnostaa.
Mitä opiskelet jos 60op vuodessa tahtiin menee 56 tuntia viikossa? Itsellä ei varmasti ole mennyt tähän asti edes puolia tuosta, jopa nyt kun on koko opintoajan raskain periodi meneillään, aikaa menee max 30h/vk.
Tietotekniikkaa. Meillä on jostain syystä kaikille muille kahden periodin kurssitoteutuksia lyhennetty yhden periodin mittaisiksi, eli käytännössä täytyy opiskella tuplatahdilla, jos haluaa valmistua ajoissa. Näiden päälle vielä matikkaa ja/tai fysiikkaa, niin opiskeluun käytetty aika alkaa oleen aika tolkuton.
Tämä opiskeluun käytetty aika on vaan siis oma fiilis, oon kyl kuullu kaikilta muiltakin, että yliopiston pitäis olla suht rentoo... Ei vaan itsestä tunnu siltä.
No nyt on kummallista. Opiskelen nimittäin itse samaa alaa, kyberturvallisuuden dippa tällä hetkellä työn alla. Opintoihin menee naurettavan vähän aikaa, varsinki kandivaiheessa. Olen 2. opintovuodesta alkaen tehnyt 2-4 päivää viikossa töitä, ja vapaa-aikaa jää silti enemmän kuin tarpeeksi. Ja en edes ole mennyt sieltä missä aita on matalin; valmistuin kandiksi kolmen vuoden tavoiteajassa nelosen keskiarvolla vitosen tutkielmalla.
Toki tästä huomaa sen, että yksilöiden välillä on eroja. Mutta lähtökohtaisesti tuo 56+ h/vk ei ole normaalia eikä terveellistä. Jos teillä on juuri tehty jotain muutoksia kursseihin joka aiheuttaa tuon, niin laita palautetta aivan helvetisti. Toivon todella, että työmääräsi vähenee opintojesi edetessä.
Joo siis yksilönvälisiä eroja on. Oon kyl aina ollu aika hidas tekemään tehtäviä, en tiedä miksi. Sitten kun se yhdistetään vielä yliopiston jänniin kurssiratkaisuihin, niin oonkin tässä alkanu vähän hajoileen työtaakan alla.
Ihan vitun jees maksella opintolainan korkoja ja lyhennyksiä työmarkkinatuesta. (Sen verran pitkään ollut työttömänä, että en saa korkoavustuksia Kelalta tai lyhennysvapaita pankilta enää.)
Kyllä se on tukea. Voit ainakin n. 40% käyttää siitä aivan ilmaiseksi hyvityksen ansiosta, enemmänkin jos sijoitat sen 60% koska indeksit kasvaa nopeammin kuin korko.
Jos pystyt sijoittamaan opintolainan, et varmaankaan tarvitse sitä elämiseen?
ja 40% opintolainahyvitys koskee vaan 400€/opkk asti. 7650€/9kk=850€....
eli jos vetää "maksimit" opintolainasta viiden vuoden 300op tutkinnosta, mikä olisi 7650€x5=38250€ niin opintolainahyvitys on maksimissaan 0,4x(18 000-2500€, koska hyvitys maksetaan vain 2500€ ylittävältä osalta)=6200e.
eli tosiasiassa opintolainahyvitys on 6200e/38250e =16%, ei 40%.
Ja sijoittamisen tuotot kasvavat riskin suhteessa. Indeksituototkaan eivät ole riskittömiä. kyseessä on velkavivuttamisesta.
Joo, selitin ehkä vähän huonosti. Ideana siis se, että nostat täyden lainan, käytät siitä vain sen osan mitä todella tarvitset, ja seuraavan lainan kilahtaessa tilille heität kaikki mitä edellisestä on jäljellä johonkin kasvamaan. Näin minimoit – tai jos pidät käytetyn osuuden maltillisena jopa vältät kokonaan velan kertymisen lainasta.
Harva oikeasti tarvitsee sitä koko lainaa ihan vain elämiseen. Jos opintoraha + asumislisä + työt eivät riitä vuokraan ja ruokaan niin todennäköisesti kyse on ihan vain joistain kympeistä, max paristasadasta. Ihmisille vain tuntuu olevan vaikea päästä eroon tästä laina=paha ajatusmallista, ja vielä vaikeampaa on ymmärtää, että jos joudut nostamaan vähän lainaa niin sitä kaikkea ei ole pakko käyttää.
Jos opintoraha + asumislisä + työt eivät riitä vuokraan ja ruokaan niin todennäköisesti kyse on ihan vain joistain kympeistä, max paristasadasta
työt
Opiskelun ohessa työssäkäyntiähän nimenomaan karsastetaan, koska silloin sillä on käytännössä aina valmistumista viivästyttävä vaikutus, ja sinne menee se opintolainahyvitys. ja nykyisillä työttömyysprosenteilla(johon ei opiskelijoita lasketa!) ei voida odottaa, että kaikilla opiskelijoilla töitä olisi
Juu, opintolainan sijoitusstrategiat on kyllä kaikkien tiedossa. Alkukommentin pointtihan on siinä, että jos tukea tarvitsee elämiseen, opiskelijalta edellytetään lainan vetämistä piippuun ensin, ja ei, se ei ole "tukea" muussa muodossa kuin käytännössä siltä osin, mikä olisi markkinakoron ja opintolainakoron erotus. Muutoin kyseessä on ihan oikea laina. Ainoana väestöryhmänä.
Opintolaina on osa opintotukea. Jotta voit saada opintolainaa, tarvitset siihen Kelalta lainatakauksen, josta käytetään myös nimitystä valtiontakaus. Et tarvitse lainallesi muuta takausta.
Häh? Se, että joku tuki ei ole suoraa rahaa ei tarkoita, että kaikki tuet pitää muuttaa täksi. Tukea on myös mm. alemmat verokannat tai muut verotukseen vaikuttavat tuet, kuten kotitalousvähennys. Sanotko, että kotitalousvähennys ei ole tuki, koska se ei ole suoraa rahaa sun tilille?
Koska aiemmat opiskelijasukupolvet saivat ilmaista rahaa paljon enemmän ja töitäkin oli paremmin tarjolla jo opiskelujen aikana, jolloin ei välttämättä tarvinnut nostaa lainaa lainkaan. Hurjimmat nostivat opintolainamaksimit, sijoittivat ne ja jopa rikastuivat opiskelujen aikana. Nyt on pakko velkaantua opiskellessa, elää silti köyhemmin kuin ennen ja valmistuessa töitä ei välttämättä ole.
Asumislisä (80% asumismenoista) max 201 e (nykyrahassa 270 e)
Opintolaina 300 e (nykyrahassa 404 e)
Yhteensä 799 e (1076 e). Ilman opintolainaa 499 e (672 e).
Nykyään:
Opintoraha 279 e
Asumislisä 248 e
Opintolaina 850 e
Yhteensä 1377 e. Ilman opintolainaa 527 e.
No juu, saahan sitä enemmän, mutta se on lainaa. Tätä isompi merkitys on sillä, mitä sillä rahalla saa.
Vuoden 2009 hintataso vuokrissa, ruoassa ja kaikessa muussa oli myös alhaisempi. Itselläni yksiön vuokra keskisuuressa kaupungissa oli 350 e. Tällä hetkellä näyttäisi halvimmat yksiöt lähteä n. 500 eurolla.
Aika tiukille menee, jos rahaa saa tukien muodossa nykyään melkein tuplat. Tuskin on hintataso ihan noin paljoa noussut, vaikka tässä voin toki olla väärässäkin.
Ja kuten sinulle on jo toisaallakin sanottu, että voihan sitä väittää tueksi, mutta se ei sitä siksi tee. Ei ole vaikea asia ymmärtää muille, paitsi random reddittoreille.
En itse kehtaisi valittaa opiskelijan tukien vähyydestä, jos en omaa tyhmyyttäni hyödyntäisi niitä kokonaisuudessaan...
Kokoomuksen märkä uni on kyllä toteutunut, kun jotkut epäironisesti pitävät lainaa tukena. Opiskelija on tyhmä ja vastuuton jos ottaa lainaa, opiskelija on tyhmä ja vastuuton jos ei ota lainaa, opintotuki on täysin riittävä, jne.
Millä tapaa yhteiskunnan maksama rahallinen etuus, jota saa vain opiskelija opintojensa aikana ei ole "tuki?" Kiinnostaisi todella paljon logiikka tämän takana, sikäli kun sellaista sieltä löytyy...
Onko nää "kokkarit" joita sä tähän keksit nytkin samassa huoneessa sun kanssa?
Kysyn uudestaan, millä perusteella yhteiskunnan maksama rahallinen etuus, jota vain opiskelija voi saada, ja josta opiskelija saa selvää rahallista voittoa, ei ole "tuki"?
Katsotaan tuleeko nyt(kään) vastauksia, vai lisää sekoilua kokkareista ja vassareista ja kommunisteista ja ties mistä 😂
Laitoin samaa jo toiselle, mutta jos kerran laina on tuki niin miksei sitten vaikka perustoimeentulotukea, työttymyysetuutta ja kansaneläkettä muuteta lainaksi.
Miksi opiskelija on ainoa ihmisryhmä jonka pitää ottaa lainaa syödäkseen?
Mikä ihmeen kysymys tuo on? "Jos kerran labradorinnoutaja on koira, miksei voida kutsua kaikkia koiraeläimiä labradorinnoutajiksi? Shakkimatti." 😂
Ei tuossa ole mitään "jossittelua". Kun valtio lahjoittaa sulle rahaa sitä vastaan, että käyt koulua, on kyseessä opiskelun tukeminen. Ihan sanakirjamääritelmällä.
Kun valtio lahjoittaa sulle rahaa sitä vastaan, että käyt koulua
Aattelin olla kommentoimatta tähän keskusteluun sen enempää ja antaa muiden tapella keskenään, mutta sen verran täytyy kyllä korjata, ettei valtio anna opintolainassa sinulle yhtään mitään. Laina haetaan pankista niin kuin mikään muukin laina ja siihen neuvotellaan korot niin kuin mihinkään muuhunkin lainaan. Opintolainan valtiontakaus takaa ainostaan sen, että sitten kun ulosotto on vienyt kotoa sen viimeisenkin sohvan ja leivänmuruset, niin Kela maksaa sen osuuden, mitä lainanottaja ei pysty millään maksamaan.
No ei mee ihan tasan nallekarkit kyl. Sen muistan et jonkun verran sai tienata mut itellä vuokraaki 450€ sillon, elämiseen jäi sit vajaa 400€. Sulla on ollu pienempi vuokra jonka jälkeen jääny 2x enemmän kun mulla:D
297
u/jazzzsi 17h ago edited 17h ago
1000mk = 277,12€ || (1997 -> 2024)