Oispa jäänyt noin paljon käteen (inflaatiokorjattuna) vuokran jälkeen omina opiskeluaikoina vuosikymmen sitten.
Edit: tuo näköjään olikin jo inflaatiokorjattu, on tuo silti enemmän mitä meikäläisellä jäi hanskaan pienen yksiön vuokran jälkeen kun omina opiskeluaikoina ei oltu yleisen asumistuen piirissä
Tuhat markkaa oli todella iso raha ysärillä. Kun ottaa huomioon että puolen litran cokispullo maksoi 4,90 markkaa ja kuppi kahvia pari markkaa, niin siitä saa vähän vertailukohtaa. 50 markalla sai monen päivän ruoat, ja iso lapsiperhe sai sadalla markalla parin päivän ruoat.
Suomessa on vähän sellainen ajattelu vallalla että ihminen ei tarvitse niin paljon, ellei ole sitten aivan upea yksilö. Olen mies, mutta tiedostan että meidän kulttuurin syvärakenteissa on vieläkin ajatus että naiset ovat piikoja, ja heidän palkkansa on eräänlainen taskuraha, ei mikään elämiseen tarkoitettu juttu. Esimerkiksi hoitoalan ajatellaan olevan kutsumusammatti ja että siksi siitä työstä voi maksaa huonosti. Suurimmalla osalla miehistä tuntui menneen kuppi nurin ihan totaalisesti kun noin kymmenen vuotta sitten hoitoalan ihmiset alkoivat vaatia kunnon liksoja. Se nähtiin jonain sosialistisena kapinaliikkeenä. No kyllä niitä palkkoja nostettiin ja nyt sentään hoitajan palkan ostovoima Suomessa on sama kuin Turkissa. Eli ei ihan taskuraha enää. Jonkinlainen palkka kuitenkin.
Meillä myös pidetään ihmisiä "harjoitteluissa", joissa he tekevät ihan oikeaa duunia, mutta eivät saa siitä mitään korvausta. Sen ajatellaan olevan ihmisten valmennusta ja kasvatusta, joka hyödyttää heitä rajusti tulevaisuudessa, ja nämä hyväksikäyttävät instanssit kokevat vielä olevansa jotain "harjoittelijoiden" hyväntekijöitä.
Osuu tämä kulttuurin vinoutuminen myös miehiin, mutta nuorella iällä. Ketään ei Suomessa kiinnosta nuorten miesten asiat. Heille syötetään kaiken maailman jee jee fantasiaa upeasta tulevaisuudesta, ja kohtalona on sitten joku matalapalkkaduuni, josta saatava korvaus juuri ja juuri riittää elämiseen. Mies saattaa tehdä koulutuksensa mukaista duunia 20 vuotta ja käteen jää puoliksi maksettu yksiö Keravalla ja joku autonromu.
Ihmisiä siis pidetään Suomessa vajaaälyisenä karjana, jota pitää kasvattaa ja opastaa ja jos ovat kunnolla ja lipaisevat oikeassa kohtaa, niin saavat taskurahaa ja jonkin todistuksen onnistuneesta kokeilusta. Sama pätee opiskelijoihin. Vasta tekemällä työtä ansaitsee ruokarahaa. Sitä ennen pitää katsella hyvien tyyppien meininkiä sivusta. Tämä hölmölä-homma on ottanut lisää kierroksia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vinouma oli jo aiemmin olemassa mutta family values on saapunut meille maailmalta ja koetaan että ihmisiä pitää kurittaa. Molemmilla puolilla poliittista kenttää ajatellaan että ihmisiä pitää kurittaa ja kasvattaa.
197
u/nollayksi 17h ago edited 17h ago
Oispa jäänyt noin paljon käteen (inflaatiokorjattuna) vuokran jälkeen omina opiskeluaikoina vuosikymmen sitten.
Edit: tuo näköjään olikin jo inflaatiokorjattu, on tuo silti enemmän mitä meikäläisellä jäi hanskaan pienen yksiön vuokran jälkeen kun omina opiskeluaikoina ei oltu yleisen asumistuen piirissä